Oodi kivulle

Kun kipu lamauttaa, painaa pään tyynyyn
valuu suolavedet uomistaan,
mutta rautainen selkä ei taivu,
kun tunteideni viisaat kertojat
nukkuvat päässäni ikiunta.

Enää en kuitenkaan herää huutaen
omaa nimeäni.
”Olet yksin, yksin, yksin.”
Repliikkien sointi hukkuu
keväisen soratien
rahinaan ja kuraan.

Vaimennan äänet painamalla
helmiäistä hehkuvat simpukankuoret
vasten korviani
ja aaltojen pauhu pilaa
kipujeni veitsenterät.

Ehkä taas huomenna
ihoni huutaa käsiesi alla, kerjää lohtua

ja vapautusta.

Lohtu saapuu kuin kerjäläinen,
kumarassa laahaa askeleet
kädet suorana toivoen
edes yhtä kissankultaa.

Kultaa lienee taskuni täynnä
sinä päivänä kun
tuhkani taivaansinen tavoittaa.

Maisema

Maisema

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.