Sydänkäyrä

Olen jättänyt katsomatta taakseni
tuhat kertaa tämän tähtiajan aikana
jättänyt aamuyöllä narikassa
takkini kääntämättä.

Pelännyt avata suuni
antaa vain kaiken tulla,
raakana, sellaisenaan.

Olen tuijottanut eteeni
tuntikausia,
itkenyt vieraaseen syliin.

Maailman pyöriminen
lupauksien karusellissa,
sitä olen katsellut sinisin silmin,
kunnes vihreään kevääseen
silmäni vettyneet ovat puhjenneet.

Keskellä kirkkainta päivää
pelännyt kuolla ja pelännyt elää,
toivonut seuraavan osuman
olevan se viimeinen.

”Kirjoittaisitko tämän ylös,
jonka juuri kerroit, kaiken?”, nainen edessäni toistaa,
kääntää muistiinpanoistaan
uuden lehden, piirtää käyriä sydämenmuotoisia,
ja viimein
minä nyökkään.

Voikukkia

Voikukkia

 

2 thoughts on “Sydänkäyrä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *