Hetki junassa

Hikinen iltapäivä junassa
voileivän juusto nitisee
vierustoverini hampaissa

Suolainen kyynel silmäkulmassani
koska
silmiä kutittaa
”perhanan ilmastointi”, vastaan vaikket kysy

En yletä pyyhkimään
annan veden valua
vielä hetken

Älkää ymmärtäkö väärin
saisinhan minä apua
mutta juuri sen, muutaman sekunnin,
olen siinä ihan itsenäni

itken iloni ja suruni

Katson ulos siristellen
peltoja keskellä ei mitään
ja silti
ympärilläni on kaikki
on aina ollut

kun vain muistaisin kiittää.

En pysty nousemaan
kaikkea kaunista katsomaan
annan jaloilleni anteeksi
kipua täynnä ovat vänkyräiset
mutta omat ne on

ja sinulle se riittää.

Matkustaessa olen vapaa
unohdan pyörivät pyörät
ja oravanpyörät

muistan tärkeimmän
ja naurussani
kuulethan kesän kutsun
se kuiskaa: ”Joko lähdetään?”

raiteet

One thought on “Hetki junassa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *